Terveiset Tonavalta...

Emäntä "otti ja lähti" toukokuun alussa tarkistamaan joko Tonavallakin mahtaisi olla"jäidenlähdön aika"... Todettava oli, että pitkälti myöhästyttiin tämän luonnonilmiön todistamiselta. Arvatenkaan ei siis tarvittu jäänsärkijää risteilyalukseksi vaan pienempi lasitetulla katoksella varustettu "purkki" riitti vallan mainiosti. Kaunista seutua ja kevät jo pitkällä suloisine kukkasineen. Eipäs näkynyt vesikoiria vaikka monenmoista sporttistakin nelijalkaista viuhahteli kyllä taluttimitta omistajiensa pyöräillessä vauhdikkaasti rantakadulla - tai toisaalta osa hitusen pyylevistä kaupunkilaiskoirista löntysteli hienosti hihnassa, vaappuen arvokkaanoloisten emäntiensä tahtiin aurinkoista joenpengertä myötäillen. Illan hämyssä näkymät olivat vähintäänkin upeat, kun Budapestin linnojen ja komeiden siltojen juhlavat valaistukset heijastuivat Tonavan pintaan, ja tämän näyn kruunasi extra-super-minit chihuahuat, jotka olivat sonnustautuneet tuohon tummuvaan iltaan pikku valjain, joissa loistivat "settiin" sopivat värikylläiset vilkkuvalot...Tällä välin täällä Törmällä - emäntää odotellessa - ei auttanut nyt hötkyillä mummon hoteissa vaan pojat, Mökö ja Mortti, pötköttelivät vieretysten ja uneksivat, jo mitä ilmeisimmin, lämpimästä kesästä ja kärpäsistä...